Pitkästä aikaa taas blogin parissa. Frettilässä alkaa olemaan jännät paikat, sillä sekä Piru että Effie ovat aloittelemassa kiimaa. Effie on sen verran nuori, että neidin kanssa päästään astutuspuuhiin vasta muutaman viikon päästä, mutta todennäköisesti molemmat tytöt pääsevät tapaamaan sulhasiaan tässä kuukauden sisään, kunhan ovat valmiita tapaamiseen. Viima on jo täydessä fiiliksessä, ja Domikin alkaa heräilemään kevääseen.
Kotona pitääkin aloitella järjestelemään vauvatiloja, ja tilasin juuri ensimmäiset emonmaidonkorvikkeet kaappiin pahan päivän varalle. Pentukauteen valmistautuminen on aina yhtä jännää, tavallaan pelon ja kauhunsekaista puuhaa, mutta toisaalta kun tietää sen ihanan tunteen, jonka vastasyntyneet muksut aiheuttavat, niin ikävät pohdinnat jäävät enemmän taka-alalle. Vauvoille on ihania kotejakin jo tiedossa, joten hyvällä ja luottavaisella mielellä mennään.
Huomaan jo pyöritteleväni erilaisia nimiteemoja pennuille, ja suunnittelevani mitä kaikkea pentupakkaukseen voisi sujauttaa, pakkaus on joka vuosi ollut aina hieman erilainen, ja väriteemaltaan muuttuva. Ompelukonekin pitää korjauttaa, koska tapana on ollut ommella pakettiin jotain pientä pehmeää mukaan. Suunnittelut käyntiin!
Toivoisin, että lähiviikkoina saisin blogiin jotain mainioita frettikuvia, kun uusi tuttavani innostui ajatuksesta, että napsittaisiin pötköistä vähän otoksia. Herran taidot kuvien ottamisen ja käsittelyn suhteen ovat aivan jotain muuta kuin oma säälittävä kamerakikkailuni, joten odotan suunnattomalla innolla.
