WCWFS, Miisa & Venom

Ihan ensimmäiseksi haluaisin kiittää niitä, jotka lähettivät minulle aiheita toivepostauksiin. Molemmat aiheet olivat kuitenkin sellaisia, jotka vaativat tarkkaa paneutumista, eikä niitä voi kirjoittaa ihan tuosta vain ja jotenkin sinne päin. Olen alkanut työstää molempia ja lupaan julkaista ne kevään aikana. Kotisivuilleni on tulossa kyseisistä aiheista myös omat osiot, en vain ole saanut vielä aikaiseksi.

Meillä on jännittävä viikonloppu takana. Miisan kiima eteni siihen pisteeseen, että pääsimme viimein astutuspuuhiin. Venom tuli omistajansa kanssa Helsingistä luoksemme viettämään romanttista viikonloppua. Pariskunta tuli alusta asti hyvin toimeen, eikä kulunut montaakaan minuuttia, kun homma pääsi käyntiin. Olin todella iloinen, että Venom osasi toimia niin luontevasti, vaikka olikin ensimmäistä kertaa asialla. Astutuksesta jäi todella hyvä kuva, ja toivonkin, että ultrassa muutaman viikon kuluttua näkyisi pentuja. Mikäli ulrassa pentuja näkyy, odotamme pentuja syntyväksi kuuden viikon kuluttua.

Venomilla oli loistavat otteet

Venom

     

 

Miisa

 

 

Venomin omistaja Hanna toi Venomin lisäksi meille kylään koiransa Gaikon, joka on rodultaan shikoku. Oli todella mielenkiintoista päästä näkemään kyseinen koira livenä, sillä Suomesta näitä koiria lötyy vain kaksi kappaletta. Gaiko oli luonteeltaan ihan hullunhauska pusuttelija, jolta ei vauhti ja hellyydenkipeys loppunut kesken. Ihastuin ihan hirmuisesti poitsuun, oi oi.

Gaiko

 Daran valeraskaus lähenee loppuaan, ensi viikon maanantaina olisi pentujen "laskettu aika". Katsotaan kuinka pian Dara aloittelee uutta kiimaa, viime vuonna uusi kiima alkoi todella pian valeraskauden jälkeen. Hyvällä tuurilla pääsemme astutuspuuhiin 3-4 viikon kuluttua, mutta vielä en tosiaan osaa sanoa tarkemmin. Jännityksellä odotellaan! Dara on niin hassun ressukan näköinen nyt, kun se on alkanut pudottaa karvaa. En voi sille mitään, että alan nauraa joka kerta, kun tyttö tassuttaa näköpiiriini, se on niin hassu kalju nahkiaisnäätä.

Pari viikkoa sitten olimme aikaisemmin mainitsemassani West Coast Winter Ferret Show - näyttelyssä (tutummin WCWFS). Dara pääsi mukaan, koska ultrassa ei näkynyt pentuja, eli olimme koko lössin kanssa liikkeellä. Starttasimme kuuden aikaan aamulla kohti Naantalia siskoni, kaverini Siirin ja tämän äidin kanssa, sekä tietysti frettien. Edellisenä yönä olin varmaan ensimmäistä kertaa saanut nukuttua kunnon unet ennen näyttelyä, joten olin pirteällä tuulella, mikä oli todella hyvä, koska toimin suurimman osan päivästä tuomarin sihteerinä. Sihteeröinti oli kyllä todella mukavaa, vaikka aluksi englanniksi sihteeröinti jännitti, opin ihan mielettömän paljon uutta. Seuraavan kerran sihteeröintiä on luvassa KesäPiknik-näyttelyssä elokuussa.

Päivä oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut, mutta kermana kakun päälle meidän tytöt pärjäsivät näyttelyssä todella hyvin. Meinasin tirauttaa pari kyyneltä, kun olin niin liikuttunut, mutta onneksi hillitsin itseni. Dara oli näyttelyssä oman luokkansa paras, paras suklaa, ja valioitui kolmannen kerran. Rhea oli luokkansa paras, paras musta soopeli, paras seniori ja BEST IN SHOW, sekä valioitui myös kolmannen kerran. On mulla niin hienot tytöt <3 Tulomatkalla autossa olikin sitten hiukan tiiviimpi tunnelma, koska palkintoja oli ihan järkyttävät määrät. Kesti seuraavaan päivään, ennen kuin sain kaiken purettua ja siivottua muutenkin eteisen tavaroista.

VSP & BIS © Manta Pihala

Tjahas, enköhän ole lätissyt tarpeeksi tälle kertaa. Päivittelen pentukuulumisia jahka pääsemme käymään Miisan kanssa ultrassa. Oikein mukavaa jatkuvaa kevättä kaikille lukijoille! :)

- Emeliina