Talvi puksuttaa koko ajan lähemmäs, ja ainakin meillä ollaan
keräilemässä talvimasua karvanlähdön lisäksi. Olen tässä parisen vuotta enemmän
tai vähemmän pohdiskellut frettien painoon, varsinkin talvipainoon liittyviä
juttuja. Hirmuisen vähän missään puhutaan siitä tosiasiasta, että frettikin voi
olla ylipainoinen, ja että ylipaino on freteille aivan yhtä haitallista, kuin
mille tahansa muulle elolliselle olennolle. Jos ihminen, kissa, koira, muut
nääteläimet jne. kärsivät ylipainosta ja sen mukanaan tuomista ongelmista,
miksei tämä koskisi myös frettiä? Sanon suoraan, että en tämän aiheen tiimoilta
ole todellakaan millään tapaa asiantuntija, mutta ehkä tässä mussutuksessa
jokin pointti osuu kohdilleen.
Fretti toki kerää massaa talvea kohti, varsinkin nuoret
leikkaamattomat urokset, mutta siinäkin menee terveellinen raja. Olen alkanut
pohtia asiaa enemmän sen jälkeen, kun korviin on jatkuvasti kantautunut
tapauksia mm. nivelrikosta jo nuorilla freteillä. Nivelongelmat eivät toki ole
se ainoa ongelma, mitä ylipaino aiheuttaa, vaan se rasittaa koko kroppaa, ja
rankasti. Freteillä ilmenee yhtä sun toista (uuttakin) sairautta nykypäivänä,
en sano, että syy olisi tässä, mutta ei ylipaino tilannetta myöskään paranna.
Myös se on herätellyt pohtimaan, kun näyttelyiden ulkomaalaiset tuomarit
kauhistelevat kovaan ääneen sitä, kuinka Suomessa osa freteistä on järkyttävän
lihavia. Ja olenhan minäkin sen nähnyt.
Varsinkin talvisissa tapahtumissa on tullut törmättyä turhan
tuhteihin tyyppeihin, mutta itselle totaalinen järkytys oli Demin ensimmäinen
talvi, koska ensimmäistä kertaa oma fretti todellakin näytti tankkerilta, ja
totesin, että tätä en halua koskaan enää tapahtuvan (varsinkin ensimmäisenä talvena toki on normaalia, että fretit voivat olla hyvinkin tuhdissa kunnossa, mutta Demi todellakin muistutti jotakuinkin koripalloa). Äärimmäisen
haasteelliseksi tilanteen teki meillä, niin kuin varmasti monella muullakin, se
että fretit asuvat yhdessä laumassa. Dara ja Rhea olivat liruja puikkoja, kun
taas Demi paisui kuin pullataikina ja ahmi kaiken. Siinä tilanteessa en
osannutkaan tehdä muuta, kuin erottaa sakin ruokailun ajaksi toisistaan, mikä
sekin oli mälsää, mutta ainakin Demin paino alkoi laskemaan hitaasti, mutta
varmasti.
Useastihan ajatus fretin ruokinnasta on ollut sellainen,
että niiden ruokintaa ei tarvitse rajoittaa, mutta kyllä se karkea totuus
taitaa olla, että mikäli fretti alkaa olla oikeasti lihava, on ateriakokoa
leikattava, tai laskettava aterian energiapitoisuutta muuten alemmas. Tässäkään
asiassa kun ei voi yleistää, osa freteistä todella nassuttaa yli tarpeen.
Heräsin taas parin kuukauden jälkeen ajattelemaan tätä asiaa
syvemmin, kun huomasin, että Rhean vatsanseutu alkoi pullottaa vähän turhan
paljon, kun taas Demi näyttää juuri nyt lähinnä tyhjältä karvapenaalilta,
joskin paremmalta kuin kolmisen viikkoa sitten.
Kokeilin huvikseni jakaa päivän ruuat useampaan osaan, ja
vähentää inasen rasvan määrää, ja tuntuu, että Rhean uhkaavan pullamasun kasvu
on tasoittunut ainakin toistaiseksi, ja Demi puolestaan on alkanut saada
massaa. Katsellaan mihin suuntaan ruokia tässä pitää vielä pyöritellä, on tämä
kikkailua näiden kanssa, mutta taitaapi sama olla minkä tahansa eläimen kohdalla.
Meillä on sulle haaste :)
VastaaPoistahttp://friianblog.blogspot.fi/2015/10/liebster-award.html